Eilen ammuimme kaksi laukausta n 8-10 metriä pennuista. Pennut puuhasivat omiaan ja ainoa reaktio oli tarkistus mistäpäin ääni tuli, sen jälkeen ne jatkoivat omia juttujaan. Tosi rauhoittavaa, koska paukkuaran koiran metsästystulevaisuus olisi vaakalaudalla.

 

Igår sköt vi två skott ca 8-10 meter från valparna, medan de höll på med sina egna bestyr. Enda reaktionen var att de lyfte huvudena och kollade varifrån ljudet kom, sedan fortsatte de med sitt. Det känns lugnande, eftersom en skotträdd hund knappast har någon framtid inom jakten.